Entry

tietoa rodusta

Yleistä:
Dogo argentino (tunnetaan myös nimellä argentiinanmastiffi) on suurikokoinen, voimakas, erittäin älykäs, energinen ja omapäinen molossirotu. Dogo argentino tarvitsee johdonmukaisen ja määrätietoisen omistajan itselleen, joka on jämäkkä, mutta myös lempeä, käyttämättä koulutusmetodeissaan väkivaltaa tai voimaa. Mikäli tahdot rohkean, mutta samalla ystävällisen ja äärimmäisen lempeän koiran, on tätä dogo parhaimmillaan. Ottaessasi dogo argentinon sinun tulee kuitenkin varautua työmäärään joka koiran myötä seuraa etsiessäsi luotettavaa kasvattajaa, kouluttaessasi sitä, sosiaalistaessasi sitä, unohtamatta että kyseessä on rotu joka kaipaa runsaasti liikuntaa ja aktiviteettejä.

Historia:
Rodun kehitti nuori lääkäri nimeltään Antonio Nores Martinez, yhdessä nuoremman veljensä Augustinin kanssa. 17- vuotias Antonio haaveili koirasta joka soveltuisi suurriistan metsästykseen hänen kotimaansa Argentiinan vaihtelevissa maastoissa vuorineen, järvineen ja alankoineen. Hän aloitti jalostustyönsä edesmenneellä Cordoban taistelukoiralla, johon hän sekoitti muita rotuja koon, hajuaistin, nopeuden, metsästysvietin ja sosiaalisemman luonteen vuoksi. Koira josta hän haaveili, oli monipuolinen koira, joka kykenisi metsästämään suurriistaa, pitämään tuhoeläimet loitolla ja vahtimaan tonttia.


  • Antonion käyttämä kaava:
    - Cordoban taistelukoira (kuvassa oikealla), johon hän lisäsi…
    - Pointteria antaakseen paremman hajuaistin, joka oli tärkeä ominaisuus hyvälle metsästyskoiralle
    - Bokseri antoi eloisuutta ja lempeyttä
    - Tanskandoggista saatiin lisää kokoa
    - Bullterrieristä saatiin pelottomuutta
    - Bulldoggi antoi levemmän rinnan sekä rohkeutta
    - Irlanninsusikoira toi rotuun paremman riistavietin
    - Bordeauxindoggista rotu sai vahvemmat leuat
    - Pyreneittenkoirasta saatiin valkoinen väri ja
    - Espanjanmastiffista voimaa.


  • Antonio Nores Martinez halusi jalostaa pois rodusta sen taisteluhalun ja korvata sen metsästystaidolla.


  • Hän aloitti vuonna 1927 kymmenellä Cordoban taistelukoiranartulla, käyttäen pointtereita, boksereita, tanskandoggeja, bullterrierejä, bulldoggeja, irlanninsusikoiria, bordeauxindoggeja, pyreneittenkoiria ja espanjanmastiffeja luodakseen oman ideaalikoiransa. Argentiinalaiset sekä muut Etelä-Amerikkalaiset alkoivat käyttää koiria jäljestääkseen villisikoja sekä muuta suurristaa pitkillä matkoilla, koirien saartaessa saaliseläimen ja pitäen kiinni kunnes metsästäjä saapui sen lopettamaan. Valitettavasti Antonio murhattiin ryöstöyrityksen yhteydessä ennen kuin Argentiinan oma kennelliitto ehti tunnustaa rodun. Antonion kuoleman jälkeen hänen nuorempi veljensä Augustin jatkoi veljensä työtä.


  • Tänä päivänä dogo argentinoja näkee muuallakin kuin metsästystehtävissä. Dogo argentinoja on työskennellyt ympäri maailman mm. armeija- ja virkakoirina, opaskoirina, terapiakoirina, etsijä- ja pelastuskoirina sekä niiden kanssa on otettu osaa mm. suojelu-, haku- ja jäljestyskokeisiin sekä kilpailuihin. Dogo argentino on FCI:n hyväksymä rotu ja kuuluu FCI:n roturyhmään 2 (pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat).

    Luonne:
    Dogo argentino on melkoinen voimanpesä, samalla enkeli että paholainen. Dogo on vähäeleinen eikä kovin haukkuherkkä. Se on perheensä rakastava vahti, lapset mukaan lukien, ollen samalla rohkea metsästäjä, joka pelottomasti käy parisataakiloisia villisikoja sekä puumia vastaan. Dogo on samalla lempeä sekä tulinen, jonka ei kuitenkaan tulisi koskaan osoittaa aggressiota ilman erittäin hyvää syytä. Perheen parissa tämä koira haluaa olla läsnä mitä ikinä tapahtuukin, mieluiten kosketusetäisyydellä perheenjäsenistään. Tämä tarkoittaa myös jatkuvaa pusuttelua sekä halua mm. istua sylissä sen unohtaen täysin suuren kokonsa.Dogo haluaa olla aina mukana menossa, sen suojeluvietin heräten nopeasti mikäli se kokee jonkin uhkaavan perhettään.

  • Dogo argentinolla on erittäin voimakas riistavietti. Se osaa olla jääräpäinen ja itsenäinen, jonka vuoksi se tarvitsee itsevarman ja määrätietoisen omistajan joka dogon kunnioituksen voittamalla osaa osoittaa sille oikean laumajärjestyksen. Suurin esille tuleva ongelma on sen inho lauman ulkopuolisia koiria ja eläimiä kohtaan, joka juontaa juurensa sen vanhoista taistelukoirageeneistä. Jopa pariin ikävuoteen asti dogot voivat olla hyvinkin sosiaalisia, joten uudelle omistajalle voi koira-aggressio tulla usein yllätyksenä, vaikka tästä oltaisiinkin kuinka varoiteltu etukäteen pentua hankittaessa. Tämä on myös seikka, jota tulee tarkkaan miettiä mikäli vakavissasi harkitset dogo argentinon ottamista perheenjäseneksi. Mikäli haluat koiran joka on aina ja kaikkialla täysin hallinnassasi, mukava ja leppoisa lenkkikaveri ja koirapuistokoira, ei dogo ole sinua varten. Koira-aggression vuoksi dogo tulisi sosiaalistaa perusteellisesti ja totuttaa myös pienikokoisiin koiriin pentuikäisestä lähtien, ettei se myöhemmällä iällä näkisi pienempiä lajitovereitaan saaliina. Päivittäinen, runsas liikunta sekä koiran älyllinen aktivointi ovat myös avainasemassa. Seikka joka jokaisen rotua harkitsevan tulee myös huomioda on se, etteivät dogot yleensä tule hyvin toimeen samaa sukupuolta olevien koirien kanssa. Mikäli kotonasi on jo koira, älä ota samaa sukupuoltaa olevaa dogo argentinoa perheeseesi tai siirrä dogon hankinta myöhempään ajankohtaan.

  • Aloita pennun koulutus heti siitä päivästä kun se saapuu kotiisi. Jo kahdeksan viikon ikäisenä se on valmis oppimaan paljon, jopa lähes kaiken jota olet valmis sille opettamaan! Älä odota peruskoulutuksen kanssa siihen asti kunnes pentu on jo puolivuotias, sillä pahimmassa tapauksessa sinulla on käsissäsi itsepäinen, hankala, villi ja huonosti käyttäytyvä nuori koira. Kolme tärkeintä sanaa dogo argentinopennun ostajalle: sosiaalistaminen, sosiaalistaminen, sosiaalistaminen. Mikäli vakavissasi harkitset dogo argentinon hankintaa, kysy itseltäsi miksi juuri tämä rotu. Keskustele luotettavan kasvattajan kanssa. Kuvaile tarkasti mitä koiralta etsit ja vaadit, sillä näin oikea kasvattaja osaa valita juuri sinulle sopivan pennun pentueestaan. Kasvattajat viettävät paljon aikaa pentujensa kanssa oppien paljon pentujen luonteenpiirteistä, jonka vuoksi hyvä kasvattaja osaa valita juuri sinun elämäntyyliäsi ajatellen sopivimman pennun.

    Terveys:
    Vaikka dogo argentino on melko perusterve rotu, luotettava kasvattaja on aina rehellinen rodussa esiintyvistä ongelmista ja sairauksista. Ongelmia joita rodussa on havaittu, on mm. aika-ajoin esiinputkahtava kuurous, iho-ongelmat sekä erilaiset allergiat. Lisäksi, kuten monilla muilla suurikokoisilla roduilla, dogo argentinoilla esiintyy lonkkaniveldysplasiaa, sekä kyynärniveldysplasiaa. Lonkkaniveldysplasia (HD eli Hip Dysplasia) on perinnöllinen lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa lonkkamaljakko ja reisiluun pää eivät sovi täydellisesti yhteen. Sairaissa ja löysissä lonkkanivelissä voi esiintyä kulumista, mikä voi johtaa nivelrikon syntyyn. Dogoilla lonkkatilanne on tilastollisesti melko huono. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa kuvatuista koirista 48%:lla todettiin lonkkanivelaste D, 6%:lla E. C- lonkkaisia koiria on 29%, B- lonkkaisia 10% ja ainoastaan 8%:lla on todettu lonkkanivelaste A. Huonot tulokset Suomessa johtuvat kuitenkin pääsääntöisesti dogon lonkkamaljan mataluudesta, eikä suinkaan löysyydestä ja nivelrikosta. Valitettavasti Suomalaisessa arvosteluasteikossa ei oteta rotutyyppiä lainkaan huomioon, jonka vuoksi suomalaiset tulokset ovat huomattavasti huonompia kuin dogojen tulokset ulkomailla, jotka ovat pääsääntöisesti A:n ja C:n välillä. Useaan muuhun rotuun verrattuna dogolla on vahva, muuten perusterve rakenne, ne ovat ns. etupainoisia, sekä niillä on äärimmäisen vahva lihaksisto niveliä tukemassa, jonka vuoksi ne onneksi kärsivät vain äärimmäisen harvoin huonoista lonkista, toisin kuin monet muut rodut. Raskaan rakenteen vuoksi ovat taas kyynärnivelen ongelmat dogoilla vakavampia kuin tilastollisesti huonot lonkkatulokset. Onneksi vain n. 4% tutkituista koirista on esiintynyt muuta kuin puhdasta kyynärää, eli kyynärnivelien ongelmat ovat rodussa harvinaisia.

  • Suomessa jokaisella jalostuksessa käytettävällä koiralla tulee olla PEVISA:n (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) mukaisesti vähintään 18kk:n iässä otettu lonkka- ja kyynärnivellausunto, joka on myös rekisteröinnin ehtona. Lonkissa rekisteröinnin raja-arvo on Suomessa D. Rekisteröimättömiä pentuja kauppaavien koirilla nämä tärkeät terveystarkastukset ovat usein ne puuttuvat tai tulokset niin huonot, etteivät he tämän vuoksi saa pentuja kennelliiton rekisteriin. Tämä on yksi syy miksi pentu tulisi ostaa vain luotettavalta kasvattajalta! Vastuuntuntoiset kasvattajat seulovat tarkkaan läpi jalostuskoiriensa linjat ja käyttävät vain hyväluontoisia, rodunomaisia, tasapainoisia ja terveitä koiria jalostustyössään.

  • Tästä huolimatta luontoäidillämme on välillä toisenlaisia ideoita, vaikka jalostusvalinnoissa oltaisiinkin oltu huolellisia ja tarkkoja. Eläinlääketieteen ollessa kehittynyt pitkälle, voi koira usein elää viasta tai sairaudesta huolimatta täysipainoista koiranelämää. Muista, että ottaessasi koiranpennun vastuullesi, sinulla on avaimet kädessäsi suojellessasi sitä nykypäivän yleisimmältä terveysongelmalta: ylipainolta. Pidä dogo sen optimaalipainossa, tämä on varmin tapa saada parhaalle ystävällesi lisää elinvuosia. Etenkin nuoren koiran kohdalla painoon tulee kiinnittää paljon huomiota sen kasvuvaiheessa, sillä pienikin ylipaino voi edesauttaa lonkkaniveldysplasian kehitystä.

    Kasvattajan valinta:
    Hyvän kasvattajan löytäminen on avain itsellesi sopivan pennun löytämiseen. Hyvä kasvattaja osaa valita elämäntyyliisi sopivimman pennun ja pentu on kasvattajan toimesta hoidettu hyvin, sekä terveystarkastettu mahdollisten terveyshaittojen tai vikojen vuoksi. Hyvää kasvattajaa tulisi kiinnostaa enemmän hyvän ja luotettavan kodin löytäminen pennuille, kuin pentueella tienaaminen. Hyvä kasvattaja osaa vastata kysymyksiisi rodusta, sen luonteesta, terveydestä, käyttäytymisestä kuin rodun historiastakin. Hyvä kasvattaja kertoo lisäksi avoimesti jalostuskoiriensa ja niiden takana olevien linjojen terveydestä. Lisäksi hyvä kasvattaja kysyy myös sinulta kysymyksiä liittyen koiran hankintaan ja niihin ominaisuuksiin joita koirasta etsit, sekä on kiinnostunut siitä minkälaiset elinolosuhteet pystyt koiralle tarjoamaan. Hyvä kasvattaja osaa myös kertoa sinulle minkä vuoksi mm. osa pennuista on lemmikkitasoisia ja osa taas ei. Hyvä kasvattaja on oiva tuki ja tiedonlähde koko koirasi eliniän!

    Linkki dogo argentinon viralliseen rotumääritelmään, voimassa 2.8.2012 alken:
    Dogo argentino rotumääritelmä

    Tietoa rodusta, rakenteesta ja ulkomuodosta. Artikkelin kirjoittanut italialainen kasvattaja- ja tuomariystävämme Massimo Inzoli:
    http://www.dogoargentino.it/articoli/16_dogo.pdf